ei enää koskaan.
liian lopullista.
ylävatsaa kouraisee.
kumarrun ja voisin vaikka oksentaa.
olen levottomuus,
olen elohopeaa.
onneksi kukaan ei näe kun kidun
ryömin pöydän alle tyynyn kanssa
en ole edes sekaisin
vain liian kipeä
jokaisella ihoni millimetrillä tärisen
kuinka voi kaivata sellaistakin, jonka sai kokonaan?
jolta sai kaiken.
en vain osaa antaa pois.
sunnuntai, 17. joulukuu 2006
Kommentit