ei enää koskaan.

liian lopullista.


ylävatsaa kouraisee.
kumarrun ja voisin vaikka oksentaa.

olen levottomuus,
olen elohopeaa.


onneksi kukaan ei näe kun kidun
ryömin pöydän alle tyynyn kanssa

en ole edes sekaisin
vain liian kipeä
jokaisella ihoni millimetrillä tärisen


kuinka voi kaivata sellaistakin, jonka sai kokonaan?
jolta sai kaiken.

en vain osaa antaa pois.