juna on vartin myöhässä
palaan kotiini raskain saappain
olin paossa
Hän pakkasi omansa ja lähti uuteen elämään
eteisessä mainospostit,
potkaisen kenkäni
kaikuu uudesti
makaan lattialla sikiöasennossa
siellä missä ennen oli makuuhuone
yletän katseella olohuoneen kulman yli, ovelle saakka
puunsyyt erottuu lankuista, kolhut,
kaikki se elämä
elämämme
annan katseen juosta puulla ja havahdun surussani levollisena
minulle on kaikki auki.
koko maailma!
enemmän kuin aikoihin
ehkä enää koskaan
(ja tämä nyt siis ensimmäinen yritelmäni runotorstain haasteisiin.
myöhässä, mutta viimehetkellä. meitä joitakin varten on deadlinet ;)
keskiviikko, 17. tammikuu 2007
Kommentit